Piriformis Syndroma

Piriformissyndrooma tai piriformis oireyhtymä, tarkoittaa iskiashermon pinnetilaa, joka usein miten johtuu nimenomaan piriformiksen poikkeavasta kireys- tai jännitystilasta ja siten pinnetila tapahtuukin nimenomaan syvällä pakaran aitiossa (Orava. Rantanen). Iskiashermo kulkee pakarassa syvällä joko piriformis lihaksen alta tai sen välistä. Kireä piriformis pääsyynä voi aiheuttaa lantion sisältä ulos menevään iskiashermoon painetta tai hankausta, ja siksi oireyhtymä onkin saanut nimensä piriformis lihaksen mukaan (Orava. Mikkonen). Vuosittain iskiashermoon liittyviä ongelmia esiintyy n. 5-10%lla, mutta vain 6%:lla ajatellaan ongelman liittyvän syvän  pakaranaition ongelmiin (Rantanen).

Oireet:

Piriformis-syndrooman kivun kokemuksen tunne voi esiintyä eri paikoissa. Näistä yleisimmät ovat kipu ja sen säteily syvälle pakaraan, reiden taakse, sivulle, joskus pohkeeseen, säären sivulle ja kantapäähän. Näillä samoilla alueilla voi esiintyä myös puutumista ja pistelyä (Mikkonen). Oireet voimistuvat yleensä istuessa, ja jopa 20-30minuutin istuminen yhtäjaksoisesti voi olla vaikeaa (Rantanen). Lisäksi kivun tunne tuntuu tavallisimmin eniten rasituksessa ja heti sen jälkeen (Mikkonen). Pakara voi jopa tuntua kireältä sitä liikuteltaessa ja piriformis lihakset voivat tuntua jännittyneiltä ja kipuherkiltä.

Alaselkäkipujakin saattaa esiintyä (yli 40%lla) ja koska piriformis-syndrooman oireet ovat samankaltaisia kuin alimpien nikamavälien välilevytyrissä, oireyhtymä saatetaan diagnosoida väärin näiden oireiden perusteella (Rantanen.  Mikkonen). Mutta oireiden samankaltaisuudesta huolimatta jos alaraajoissa on selvää heikkoutta tai jos kosketustunto on muuttunut jaloissa, niin silloin on todennäköisesti kyseessä välilevyperäinen ärsytys iskiashermoon, sillä piriformis-syndroomassa ei esiinny neurologisia puutosoireita (kuten refleksien heikkenemistä, merkkilihastoimintojen muutoksia, karkean ihotunnon muutoksia) (Selin). Anatomia

Piriformis lihas, eli päärynälihas, lähtee 2-4 nikaman pedikkeleistä ja vierekkäisiltä alueilta sakrumin lateraalipinnalta ja kiinnittyy reisiluun päähän, trocanteriin superiorisesti, sijaiten melko keskellä pakaraa (Orava. 2003). 

Kuva: https://www.rikurantanen.fi/2021/12/20/syva-pakarakipu-ja-iskias-piriformis-syndrooma/

Lihaksen päätehtävä on jalan ulkokierto ja lantion asennon tasapainottaminen, esim. kävelyssä ja juoksussa (Mikkonen). Iskiashermo tavallisesti kulkee piriformis lihaksen alapuolelta, gemellus superiorin, inferiorin ja obturatus interns lihasten yläpuolelta (Orava.). Kuvassa Piriformiksen ympärillä kulkevat verisuoneet, sekä iskias hermo.

Syntymekanismit.

Niin kuin anatomisesta kuvasta näkyy, piriformis lihas ei ole ainoa anatominen rakenne, joka voi ärsyttää iskiashermoa. Näin ollen Piriformis-syndroomasta käytetäänkin nykyisin nimitystä ”Deep Gluteal Syndrome”, jonka voisi kääntää suomeksi nimelle: Syvän pakara-aition syndrooma.  Tämä oireyhtymä tulee siis siitä, kun jokin kudos ahtauttaa tai ärsyttää iskiashermoa pakaran syvyyksissä (Rantanen). Tämän ärsytyksen aiheuttajat voidaan karkeasti jakaa kahteen eri ryhmään: Primaarinen Piriformis-syndrooma ja Sekundaarinen Piriformis-syndrooma. Primaarinen Piriformis-syndrooma johtuu poikkeavasta anatomisesti rakenteesta suhteessa piriformis lihakseen ja iskiashermoon. Alla olevassa kuvassa näkyy erilaisia tapoja miten iskiashermo voi kulkea suhteessa piriformis lihakseen:

Kuva: https://www.terapeuttinenfysiologia.com/post/piriformis-syndrooma

Kuvan selitykset Selinin mukaan:

”A) Iskiashermo kulkee Piriformis lihaksen alta, tämä on nk. normaalivariantti.

B) Iskiashermo on jakautunut, toinen haara kulkee normaalisti Piriformis-lihaksen alta ja toinen haara kulkee tämän lävitse.

C) Iskiashermo on jakautunut, toinen haara kulkee Piriformis-lihaksen päältä ja toinen tämän alta.

D) Iskiashermo kulkee Piriformis-lihaksen läpi.

E) Iskiashermo kulkee Piriformis-lihaksen päältä.” (Selin. 2023)

Sekundaarisesta Piriformis-syndroomasta puhutaan silloin kun kivun laukaisee jokin ulkoinen tekijä, joka vaikuttaa ja muuttaa pakara-alueen lihastoimintaa ja siten aiheuttaa iskiashermoon suuremman kuormituksen tai paineen (Selin). Tavallisesti iskiashermo venyy ja liikkuu lonkkanivelen mukana, mutta tähän dynamiikkaan voi tulla helposti häiriöitä. Näitä häiriöitä voivat olla mm:

  •  Pakara-alueelle kohdistunut vamma tai isku
  • Alaselän ja lantion ongelmat, jotka saavat piriformis-lihaksen kiristymään osana sen suojamekanismia. Jos Piriformis lihas on heikko, voi suojamekanismina toimia sen kiristyminen
  • Pakaralihasten toimintahäiriöt, minkä johdosta piriformis lihakseen kohdistuu suurentunut kuormitus
  • Lonkkaleikkaus (Selin)
  • Psykologiset tekijät, kuten esimerkiksi ahdistuneisuus, masentuneisuus, tai liian kova psyykkinen kuormitus, eli toisin sanoen stressi
  • Elintavalliset tekijät, kuten esimerkiksi liian yksipuolinen ja vähäinen liikunta, riittämätön tai huonolaatuinen yöuni, lieväasteista tulehdusta ylläpitävä ruokavalio Poikkeavan kova ja yksipuolinen fyysinen kuormitus, kuten kestävyysurheilutyyppinen rasitus tai liiallinen istuminen (Mikkonen)
  • Rustonauhat voivat puristaa iskiashermoa ja siten häiritä sen verenkiertoa
  • Hermon kompressio liikkeessä tai staattisesti johtuen piriformiksen ylikuormituksesta tai piriformiksen epätavallisesta anatomisesta muodosta
  • Istuinkyhmyn ja reisiluun välissä sijaitsevan tilan ahtaus
  • Toistuvat takareiden jännevaivat voivat johtaa jopa kiinnikkeiden kasvuun iskiashermoon
  • Pakaran alueen kasvaimet, lihasmustelmat tai endometrioosin aiheuttamat kystat (Rantanen).

Testit

  • Piriformis-iskiaksen diagnostiikka ei ole helppoa, mutta sulkemalla pois muut iskaksen syyt, voidaan löytää pääsyy. Tärkein oire on pakaran keski-yläosaan paikallistuva rasitusipu, ja alueella onkin yleensä selvä palpaatio arkuus (Orava).

  • Kotihoito
  •  Piriformis lihaksen vahvistaminen eri keinoin
  • Piriformis lihaksen venyttely lyhyinä pumppaavina sarjoina, esim. 5s venytys, 5s rentoutus pari kolme kertaa päivässä (Soma. Orava)
  • Takareisien venyttely (Soma)
  • Lonkkanivelen mobilisointi
  • Lantion ja sakroiliaalinivelten mobilisointi
  • Liikkuvuuden lisääminen
  • Symmetrinen rentoutus, venyttely ja lihasten vahvistaminen lantion alueella (Orava).
  • Työtuolin vaihtaminen tarvittaessa (Rantanen).
  • Tulehduskipulääkkeitä kuurina tarvittaessa
  • Foam rollerilla pakaran rullaus  (Soma).

Jos syynä on heikko piriformis lihas, joka kiristyy suojamekanismina, voi helppona testina olla lihaksen venyttelyn sijaan, sen vahvistaminen. Tässä neljä eri liikettä lihaksen vahvistamiseen:

1.           Kylkimakuulla lonkan ulkoinen kierto – makaa kyljelläsi, pidä lantio neutraalina ja vakaana. Nosta ylin jalka n. 20cm toisen jalan yläpuolelle. Koska piriformiksen funktio on lonkan ulkokierto, lähde kääntämään varpaitasi ylöspäin ja kun pääset ääriasentoon, pidä siinä ja kokeile pääsetkö vieläkin pidemmälle. Viiden sekunnin jälkeen laske jalka takaisin alas. Kun nostat jalkaa, ajattele, että imet jalkaa syvälle lantioon. Näin aktivoit pakaran aluetta parhaiten. Toista 2×4-6x 5s pitoa/jalka.

2.           Seiso lattialla molemmin jaloin. Nosta toinen jalka hennosti ilmaan, ja lähde kääntämään lantiotasi ylösnostetun jalan puoleen siten, että ajattelet työntäväsi maassa olevaa jalkaa vastakkaiseen suuntaan. Ilmassa oleva jalka voi ottaa tukea lattiasta. Kun olet kääntynyt, pidä hetki, ja palauta neutraaliin asentoon. Tee 2×4-6 toistoa/jalka.

3.           Asetu nelinkontin. Selkä neutraalina. Nosta toista jalkaa 90 asteen koukussa sivulle n. 30-45 astetta siten, että selkäranka pysyy paikoillaan ja lantio ei nitkahda mukana. Pidä n. 5 sekuntia ja palauta. Jos liike aiheuttaa kamppia, työnnä jalkaa hieman taaksepäin ennen kuin nostat sitä sivulle.

4.           Asetu seisomaan ja ota tukea toisella kädellä seinästä. Nosta toinen polvi ylös n. 90 asteen kulmaan siten, että lantio pysyy neutraalina, eikä notkahda tukijalan kadotessa. Pidä tasapaino ja käännä nostettua jalkaa lonkasta lateraalisuunnassa niin pitkälle kun saat. Horisontaali abduktio. Pidä viisi sekuntia ja tuo polvi takaisin osoittamaan eteenpäin ja laske jalka alas. Toista 2×4-6/jalka.

Lähteet:

Hierontastudio Soma. (2020) Piriformis-syndrooma- pakaran ja takareiden tylppä kipu. Osoitteessa käyty 1.1.2024. Löytyy osoitteesta: https://hierontasoma.fi/blogi/piriformis-syndrooma/

Mikkonen, Jani. Piriformis-syndrooma. Osoitteessa käyty 30.12.23. Löytyy osoitteesta:

https://selkakuntoutus.fi/vaivat-oireet-ja-hoito/alaselan-ja-lantion-alue/piriformis-syndrooma

Orava, Sakari et al. (2003) Urheilijan pakaraperäiset iskiasoireyhtymät. Osoitteessa käyty 1.1.2024. Löytyy osoitteesta https://www.kaypahoito.fi/sll19439

Rantanen, Riku. Syvä pakarakipu ja iskias – Piriformis syndrooma? Osoitteessa käyty 30.12.2023. Löytyy osoitteesta:

Selin, Daniel. (2023) Piriformis-syndrooma. Osoitteessa käyty 30.12.2023. Löytyy osoitteesta: https://www.terapeuttinenfysiologia.com/post/piriformis-syndrooma

1 ajatus aiheesta “Piriformis Syndroma”

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to Top