blog

Syndroma canalis carpi  Syndroma canalis carpi tai carpal tunnel syndrome, tarkoittaa rannekanavaoireyhtymää tai karpaalitunnelisyndroomaa suomalaisittain. Tällä termillä tarkoitetaan medianushermon pinnevaurioitumista rannekanavassa (Tunninen. 2013). Eli kyseessä on ”kyynärvarren keskellä kulkevan keskihermon ääreisosan toiminnanhäiriö” (Auvinen. 2018). Yleensä ennen itse vauriota medianushermo oirehtii eri tavoin, mutta itse oireyhtymä on harvinaisempi: väestötasolla sen esiintyvyys on n. 3% (Auvinen. 2018).  Tämä tarkoittaa sitä, että lähes jokaisella voi esiintyä lyhytaikaista puutumisoireilua käsissä, mutta siitä ei kannata vielä huolestua. Rannekanavaoireyhtymä on yleisempi naisilla kuin miehillä. Oireet: Rannekanavaoireyhtymä oirehtii pääasiassa puutumisena tai pistelynä peukalon, etu-, keski- ja nimettömän sormien alueella, sekä kipuiluna, särkynä tai motorisena lihasheikkoutena kädessä (Saarelma. 2022; Tunninen. 2013). Tämä pistely ja puutuminen vaivaavat erityisesti öisin. Motorinen heikkous, voi olla esimerkiksi puristusotteen heikkenemistä, ja se voi näkyä tavaroiden tahattomana pudotteluna. Vakavissa tapauksissa myös sormien hienomotoriikka voi häiriintyä ja koko käsi voi tuntu kylmältä tai turvonneelta (Saarelma. 2022). Vaikka rannekanavaoireyhtymä oireilee voimakkaammin sillä puolella, mikä on enemmän käytössä, se kehittyy usein molempiin käsiin. Pitkään jatkunut oireilu voi myös aiheuttaa peukalonpuoleisten lihasten surkastumista (Saarelma. 2022). Syntymekanismit: Käytännössä rannekanavaoireyhtymällä tarkoitetaan medianushermoa vaurioittavaa pinnetilaa rannekanavassa. Koska rannekanava on hyvin ahdas, niin pienikin muutos rakenteissa voi puristaa keskihermoa ja siten aiheuttaa hermolle ns. pinnetilan. Kun hapensaanti hermolle estyy tai vähenee, niin lopulta hermo itsessään alkaa vaurioitua. Näin ollen esim. staattinen rasitus ranteessa altistaa oireyhtymälle.  Mahdollisia syitä hermopinteelle ovat: Toistuva rasitus: kuten tietokoneella työskentely, tietyt urheilulajit tai tietyt musiikki-instrumentit. Raskaus. Joillekin naisille se voi ilmaantua raskauden loppuvaiheessa, mutta se yleensä paranee itsestään synnytyksen jälkeen. ·Sairaudet. Kuten mm. kilpirauhasen vajaatoiminta, reuma, ranteen alueen jännetupentulehdukset.  Vamma. Kuten värttinäluun murtumat, joka voi aiheuttaa ranteeseen turvotusta, joka painaa keskihermoa (Tunninen. 2013). Ylipaino. Ylipaino altistaa monelle kipuongelmalle. Perintötekijät. Jossakin määrin tämän oireyhtymän kehittyminen näyttää olevan perintötekijöistä kiinni. Testi: Phalenin testi- taivuta ranteesi alaspäin ja yritä painaa kädet vastakkain edessäsi siten, että ranteet ovat fleksiossa eli sormet osoittavat kohti lattiaa. Pidä 30-60s. Mikäli puutumista tai pistelyä ilmenee tässä ajassa on testi positiivinen. Testin herkkyys 51%-91%. Tinelin testissä sormilla naputellaan rannekanavan  päälle. Mikäli testi on positiivinen, sormissa saattaa esiintyä pistelyä. Durkanin testissä testaaja tuottaa painetta peukaloillaan rannekanavan päälle testattavalla 30 sekunnin ajan. Tulos on positiivinen mikäli kädessä esiintyy puutumista tai pistelyä. Testin herkkyys on 87%-91%.   Kotihoito: Etenkin taudin alkuvaiheissa käsien ravistelu voi auttaa oireiden lievittämiseen.  Koska oireet voivat olla vahvemmat öisin, kannattaa rannesuojaa käyttää nukkuessaan jotta voi taata ranteen optimaalisen asennon.  Liikunnasta on aina hyötyä, ja se auttaa pitämään ranteen liikkuvana.  Lisäksi vähäsuolainen ruokavalio ja laihduttaminen voi auttaa oireiden vähentämisessä. Kylmähoito voi myös helpottaa oloa.  Akuutissa vaiheessa kannattaa välttää niitä asentoja/työntekotapoja, jotka ovat aiheuttaneet kyseiset oireet, tai edes tauottaa työskentelyä ja venytellä välillä.  -Eeva Lähteet:   Auvinen, Eetu. (2018). Rannekanavaoireyhtymä. Käyty 21.12.2023. Löytyy osoitteesta:https://www.naprapaattiauvinen.fi/rannekanavaoireyhtyma/ Elliot, Rex – Burkett, Brendan (2012) Massage therapy as an effective treatment for carpaltunnel syndrome. Journal of Bodywork & Movement Therapies. Osoitteessa käyty28.12.2023. Löytyy osoitteesta:chrome-extension://efaidnbmnnnibpcajpcglclefindmkaj/https://www.gympiemassage-rehab.com/uploads/1/0/3/8/103813926/cts_elliott_and_burkett_1.pdf Lindgren, Karl-August. (1994) Käyty osoitteessa 28.12.2023. Löytyy osoitteesta:https://www.duodecimlehti.fi/duo40241Pintor, papa. (2022). Rannekanavaoireyhtymän hoito luonnollisesti. Käyty osoitteessa21.12.2023. Löytyy osoitteesta:https://askelterveyteen.com/luonnolliset-hoitokeinot-rannekanavaoireyhtymaan/ Saarelma, Osmo. (2022). Rannekanavaoireyhtymä (Karpaalitunnelisyndrooma) Käyty21.12.2023. löytyy osoitteesta:https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00770 Tunninen, Markku. (2013). Rannekanavaoireyhtymä ja muut medianuksen pinnetilat. Käyty21.12.2023. Löytyy osoitteesta:https://fysiatria.net/etusivu/artikkelit/medianushermon-pinnetilat/  

Piriformissyndrooma tai piriformis oireyhtymä, tarkoittaa iskiashermon pinnetilaa, joka usein miten johtuu nimenomaan piriformiksen poikkeavasta kireys- tai jännitystilasta ja siten pinnetila tapahtuukin nimenomaan syvällä pakaran aitiossa (Orava. Rantanen). Iskiashermo kulkee pakarassa syvällä joko piriformis lihaksen alta tai sen välistä. Kireä piriformis pääsyynä voi aiheuttaa lantion sisältä ulos menevään iskiashermoon painetta tai hankausta, ja siksi oireyhtymä onkin saanut nimensä piriformis lihaksen mukaan (Orava. Mikkonen). Vuosittain iskiashermoon liittyviä ongelmia esiintyy n. 5-10%lla, mutta vain 6%:lla ajatellaan ongelman liittyvän syvän  pakaranaition ongelmiin (Rantanen). Oireet: Piriformis-syndrooman kivun kokemuksen tunne voi esiintyä eri paikoissa. Näistä yleisimmät ovat kipu ja sen säteily syvälle pakaraan, reiden taakse, sivulle, joskus pohkeeseen, säären sivulle ja kantapäähän. Näillä samoilla alueilla voi esiintyä myös puutumista ja pistelyä (Mikkonen). Oireet voimistuvat yleensä istuessa, ja jopa 20-30minuutin istuminen yhtäjaksoisesti voi olla vaikeaa (Rantanen). Lisäksi kivun tunne tuntuu tavallisimmin eniten rasituksessa ja heti sen jälkeen (Mikkonen). Pakara voi jopa tuntua kireältä sitä liikuteltaessa ja piriformis lihakset voivat tuntua jännittyneiltä ja kipuherkiltä. Alaselkäkipujakin saattaa esiintyä (yli 40%lla) ja koska piriformis-syndrooman oireet ovat samankaltaisia kuin alimpien nikamavälien välilevytyrissä, oireyhtymä saatetaan diagnosoida väärin näiden oireiden perusteella (Rantanen.  Mikkonen). Mutta oireiden samankaltaisuudesta huolimatta jos alaraajoissa on selvää heikkoutta tai jos kosketustunto on muuttunut jaloissa, niin silloin on todennäköisesti kyseessä välilevyperäinen ärsytys iskiashermoon, sillä piriformis-syndroomassa ei esiinny neurologisia puutosoireita (kuten refleksien heikkenemistä, merkkilihastoimintojen muutoksia, karkean ihotunnon muutoksia) (Selin). Anatomia Piriformis lihas, eli päärynälihas, lähtee 2-4 nikaman pedikkeleistä ja vierekkäisiltä alueilta sakrumin lateraalipinnalta ja kiinnittyy reisiluun päähän, trocanteriin superiorisesti, sijaiten melko keskellä pakaraa (Orava. 2003).  Kuva: https://www.rikurantanen.fi/2021/12/20/syva-pakarakipu-ja-iskias-piriformis-syndrooma/ Lihaksen päätehtävä on jalan ulkokierto ja lantion asennon tasapainottaminen, esim. kävelyssä ja juoksussa (Mikkonen). Iskiashermo tavallisesti kulkee piriformis lihaksen alapuolelta, gemellus superiorin, inferiorin ja obturatus interns lihasten yläpuolelta (Orava.). Kuvassa Piriformiksen ympärillä kulkevat verisuoneet, sekä iskias hermo. Syntymekanismit. Niin kuin anatomisesta kuvasta näkyy, piriformis lihas ei ole ainoa anatominen rakenne, joka voi ärsyttää iskiashermoa. Näin ollen Piriformis-syndroomasta käytetäänkin nykyisin nimitystä ”Deep Gluteal Syndrome”, jonka voisi kääntää suomeksi nimelle: Syvän pakara-aition syndrooma.  Tämä oireyhtymä tulee siis siitä, kun jokin kudos ahtauttaa tai ärsyttää iskiashermoa pakaran syvyyksissä (Rantanen). Tämän ärsytyksen aiheuttajat voidaan karkeasti jakaa kahteen eri ryhmään: Primaarinen Piriformis-syndrooma ja Sekundaarinen Piriformis-syndrooma. Primaarinen Piriformis-syndrooma johtuu poikkeavasta anatomisesti rakenteesta suhteessa piriformis lihakseen ja iskiashermoon. Alla olevassa kuvassa näkyy erilaisia tapoja miten iskiashermo voi kulkea suhteessa piriformis lihakseen: Kuva: https://www.terapeuttinenfysiologia.com/post/piriformis-syndrooma Kuvan selitykset Selinin mukaan: ”A) Iskiashermo kulkee Piriformis lihaksen alta, tämä on nk. normaalivariantti. B) Iskiashermo on jakautunut, toinen haara kulkee normaalisti Piriformis-lihaksen alta ja toinen haara kulkee tämän lävitse. C) Iskiashermo on jakautunut, toinen haara kulkee Piriformis-lihaksen päältä ja toinen tämän alta. D) Iskiashermo kulkee Piriformis-lihaksen läpi. E) Iskiashermo kulkee Piriformis-lihaksen päältä.” (Selin. 2023) Sekundaarisesta Piriformis-syndroomasta puhutaan silloin kun kivun laukaisee jokin ulkoinen tekijä, joka vaikuttaa ja muuttaa pakara-alueen lihastoimintaa ja siten aiheuttaa iskiashermoon suuremman kuormituksen tai paineen (Selin). Tavallisesti iskiashermo venyy ja liikkuu lonkkanivelen mukana, mutta tähän dynamiikkaan voi tulla helposti häiriöitä. Näitä häiriöitä voivat olla mm: Testit Jos syynä on heikko piriformis lihas, joka kiristyy suojamekanismina, voi helppona testina olla lihaksen venyttelyn sijaan, sen vahvistaminen. Tässä neljä eri liikettä lihaksen vahvistamiseen: 1.           Kylkimakuulla lonkan ulkoinen kierto – makaa kyljelläsi, pidä lantio neutraalina ja vakaana. Nosta ylin jalka n. 20cm toisen jalan yläpuolelle. Koska piriformiksen funktio on lonkan ulkokierto, lähde kääntämään varpaitasi ylöspäin ja kun pääset ääriasentoon, pidä siinä ja kokeile pääsetkö vieläkin pidemmälle. Viiden sekunnin jälkeen laske jalka takaisin alas. Kun nostat jalkaa, ajattele, että imet jalkaa syvälle lantioon. Näin aktivoit pakaran aluetta parhaiten. Toista 2×4-6x 5s pitoa/jalka. 2.           Seiso lattialla molemmin jaloin. Nosta toinen jalka hennosti ilmaan, ja lähde kääntämään lantiotasi ylösnostetun jalan puoleen siten, että ajattelet työntäväsi maassa olevaa jalkaa vastakkaiseen suuntaan. Ilmassa oleva jalka voi ottaa tukea lattiasta. Kun olet kääntynyt, pidä hetki, ja palauta neutraaliin asentoon. Tee 2×4-6 toistoa/jalka. 3.           Asetu nelinkontin. Selkä neutraalina. Nosta toista jalkaa 90 asteen koukussa sivulle n. 30-45 astetta siten, että selkäranka pysyy paikoillaan ja lantio ei nitkahda mukana. Pidä n. 5 sekuntia ja palauta. Jos liike aiheuttaa kamppia, työnnä jalkaa hieman taaksepäin ennen kuin nostat sitä sivulle. 4.           Asetu seisomaan ja ota tukea toisella kädellä seinästä. Nosta toinen polvi ylös n. 90 asteen kulmaan siten, että lantio pysyy neutraalina, eikä notkahda tukijalan kadotessa. Pidä tasapaino ja käännä nostettua jalkaa lonkasta lateraalisuunnassa niin pitkälle kun saat. Horisontaali abduktio. Pidä viisi sekuntia ja tuo polvi takaisin osoittamaan eteenpäin ja laske jalka alas. Toista 2×4-6/jalka. Lähteet: Hierontastudio Soma. (2020) Piriformis-syndrooma- pakaran ja takareiden tylppä kipu. Osoitteessa käyty 1.1.2024. Löytyy osoitteesta: https://hierontasoma.fi/blogi/piriformis-syndrooma/ Mikkonen, Jani. Piriformis-syndrooma. Osoitteessa käyty 30.12.23. Löytyy osoitteesta: https://selkakuntoutus.fi/vaivat-oireet-ja-hoito/alaselan-ja-lantion-alue/piriformis-syndrooma Orava, Sakari et al. (2003) Urheilijan pakaraperäiset iskiasoireyhtymät. Osoitteessa käyty 1.1.2024. Löytyy osoitteesta https://www.kaypahoito.fi/sll19439 Rantanen, Riku. Syvä pakarakipu ja iskias – Piriformis syndrooma? Osoitteessa käyty 30.12.2023. Löytyy osoitteesta: Selin, Daniel. (2023) Piriformis-syndrooma. Osoitteessa käyty 30.12.2023. Löytyy osoitteesta: https://www.terapeuttinenfysiologia.com/post/piriformis-syndrooma